Voiko klassikkoon kajota?

Janssonin kiusaus on ruoka, jota en vaan muista kokata tarpeeksi. Mutta kun kiusauksen himo iskee, en saa sitä pois mielestä muulla tavoin kuin valmistamalla satsin! Olin varautunut syömään koko vuoan itse, mutta tällä kertaa sain käännytettyä ruoan pariin myös muun perheen. 

Janssonin kiusaus on siitä kiva ruoka, että yleensä lähes kaikki ainekset löytyvät kaapista. Anjoviksia minulla on aina, koska käytän niitä usein ruoanlaitossa ja yleensä vihanneslokerosta löytyy myös pottuja. Kaupasta ei siis tarvitse kuin hakea kermat ja ruoan saa pöytään tunnissa. 

Tällä kertaa päätin kokeilla ensimmäistä kertaa pakastettuja perunasuikaleita – näin säästäisin aikaa kun keittiön saisi nopeammin siistiksi ennen lapsen noutoa päiväkodista. Ja päätin myös kokeilla mitä kiusaus tykkäisi, jos siihen lisäisi purjoa, kun sellainen kerran pyöri vihanneslokerossa, silläkin uhalla että nyt olin kajoamassa yhteen perinneruokasuosikkiin. Mutta arkena ei aleta nipottamaan.  

Purjolla saa ruokiin sipulin makua, mutta kevyemmin ja makeammin. Joten jos sipuli on vihannes joka ei kuulu mieleisiisi, kokeile korvata se purjolla!

Anjovispurnukasta kannattaa käyttää liemetkin, jos käytät ihan perinteistä markettianjovista (elikkä matjesliemeen säilöttyä sardellia). Fileet asettelin ruoan päälle, ne sekoittuvat pottujen joukkoon ruokaa annostellessa ja hajoavat ihan pienenpieniksi. 

Kiusaus valmistui pakastepottujen ansiosta helposti ja purjo toi ruokaan lisää mehevyyttä ja tasoja. Mieheni, joka ei ole pitänyt tästä ruoasta sanoi että tämän version ansiosta hänen usko Janssonin kiusaukseen palasi ja saisin tehdä tätä useamminkin. Ah miten ihanaa, taas yksi kiusauskäännynnäinen! ❤ 

…Siitä olen kuitenkin varma, että ensi kerralla en vedä mutkia suoraksi perunoiden suhteen ja käytä pakastesuikaleita, vaan teen kiusaukseni ihan oikeista, kiinteistä potuista käsin leikkamalla. Sillä niin käteviä kuin pakastepotut ovatkin, mikään ei voita sitä rapsakkaa pintaa joka tulee kiusaukseen raaoilla potuilla kokaten. 

Alla olevassa reseptissä suhteet on nyt tehty pussipottujen mukaan, olen arvioinut kiinteiden pottujen määrän tähän, mutta lisää tarvittaessa nesteen määrää jos potut tuntuvat tarvitsevan sitä. 

Janssonin kiusaus

valmistusaika 1h
neljälle
  • 2 pss pakastettuja perunasuikaleita (tai 800g kiinteitä perunoita kuorittuna ja suikaloituna)
  • 1 purjo
  • 1 prk anjoviksia
  • 3 dl kuohukermaa
  • voita

 

Puolita purjo pituussuunnassa, pese huolellisesti ja suikaloi. Lämmitä voi pannulla ja kuullota purjot pehmeiksi.

Voitele uunivuoka voilla, kaada perunasuikaleet ja purjo vuokaan. Yhdistä kerma ja anjovisten liemi, sekoita ja kaada perunoiden päälle. Tasoita vuoan pinta ja asettele lopuksi anjovisfileet vuoan päälle. 

Paahda kiusausta 200-asteisessa uunissa, kunnes se on pinnasta ruskistunut, noin 30 minuuttia. Jos teet ruoan raaoista potuista, paista vuokaa ensin 180 asteessa 30-50 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä. Nosta sen jälkeen lämpö 225 asteeseen grillivastuksin ja paahda kunnes pinta on ruskistunut. 

2 Comments Lisää omasi

  1. Vierailija sanoo:

    mistähän olet ostanut nuo kalalautaset

  2. Meri-Tuuli sanoo:

    Kalalautaset löytyivät Kap Kaupungista, joka on todellinen antiikin ja keräilijän paratiisi! Nämä ovat kuitenkin brittiläiset, Shorter & Sonin viime vuosisadan puolivälissä valmistamia ja niitä löytyy pilvin pimein esimerkiksi eBaystä tai Etsystä, vieläpä hyvään hintaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s